Seuran tarkoituksena harjoittaa metsästystä, riistanhoitoa, metsästysampumaurheilua ja kenneltoimintaa. Toiminnassaan seura huomioi kestävän käytön ja luonnonsuojelun periaatteet, tunnistaa vastuunsa maanomistajia ja muita maankäyttäjiä kohtaan sekä edellyttää jäseniensä noudattavan toiminnasta säädettyjä lakeja, asetuksia ja hyviä metsästystapoja.

Vuonna 1951 perustetun seuran jäsenmäärä on noin 170 ja metsästysalueita on käytössä noin 10.300 hehtaaria. 

Hirvieläinjahdista seurassa on pitkät perinteet. Hirven metsästys on kuulunut ohjelmaan joka syksy seuran perustamisesta lähtien. Vuonna 1971 aloitettiin myös valkohäntäpeuran metsästys. Sekä hirvi- että valkohäntäpeurojen kannat ja lupamäärät ovat vaihdelleet suurestikin vuosien saatossa. 2010-luvulla myös metsäkauriskanta on vahvistunut seuran metsästysalueella.

Pienriistan metsästykseen on myös hyvät edellytykset. Jänis-ja kettujahdit ovatkin monen jäsenen mieluista puuhaa. Ketun lisäksi muiden pienpetojen, kuten minkin ja supikoiran kantojen hoito kuuluu seuran toimintaohjelmaan, keskittyen erityisesti vesilintujen pesimäalueille.

Erityisesti talviaikaan painottuva riistaruokinta on seuran alueella aktiivista, paikkojen kattaessa koko toiminta-alueen. Seura on useiden vuosien ajan tukenut myös rahallisesti jäsenien perustamien ja ylläpitämien riistapeltojen tarvikekustannuksia.

Koirat ovat usein edellytys onnistuneelle ja nautittavalle jahdille ja monet jäsenet ovat onnistuneet kasvattamaan erinomaisia metsästyskoiria, jotka ovat menestyneet myös kokeissa ja näyttelyissä.

Toimintaan kuuluu kiinteästi ampumataidon kehittäminen ja ylläpitäminen. Omalla ampumaradalla pidetään jahtikauden ulkopuolella monet harjoitukset ja kilpailut. Seuran ampumaradalla on mahdollisuus harrastaa hirvi-, pienoishirvi ja luodikkoammuntaa. Euran keskusampumarata mahdollistaa  haulikon ampumataidon kehittämisen ja ylläpitämisen.

Seuran tukikohtana toimii Ritakallio jossa sijaitsevat mm. Rita-maja, kota Veikkola, sauna, puuvajat, wc, kalustovajoja ja riistankäsittelyrakennus . Maastotukikohtia löytyy Vaaljoelta ja Korvelta, joiden kodat ovat kaikkien seuran jäsenien käytettävissä. Rakennukset ja radat ovat mahdollistuneet aktiivisen talkootyön sekä maanomistajien myötämielisen suhtautumisen ansiosta.